Helsingin Sanomat wrote some nice words about Sun Trio!
Raitiovaunullinen ulkomaisia jazz-vaikuttajia kerääntyi helsinkiläiseen levykauppa Digeliukseen
Kun Panu Savolainen soitti vibrafonilla Toivo Kärjen Lentävää kalakukkoalevykauppa Digeliuksessa, tarjolla oli takuuvarmasti parasta, mitä Helsinki voi aurinkoisena sunnuntai-iltapäivänä jazzin rakastajalle tarjota.
Levykaupassa olikin koolla suomalaisten diggareiden lisäksi raitiovaunullinen eurooppalaisia festivaalijärjestäjiä, toimittajia ja musiikin ammattilaisia, jotka osallistuivat sunnuntaina päättyneeseen nelipäiväiseen Jazz Finland –tapahtumaan.
Savolainen otti heti yleisönsä uudella Syyskuu-kappaleellaan. Sen väreilevä, taianomainen tunnelma veti mukaansa jopa kadulla pyöräilevän Punavuoren hipsterin tai eiralaisittain tyylikkäästi puetun pikkutytön, jotka pysähtyivät tuijottamaan ikkunasta sisään maagiseen levykauppaan.
Digeliuksen levyhyllyjen vinyylit saivat aikaan tunteen, että Miles Davis, John Coltrane ja muut jazzin suurmiehet ja naiset olisivat läsnä konsertissa – ja tavallaanhan he olivatkin, osana perinteen ketjua, jota Savolainen juuri sillä hetkellä toteutti ja vei eteenpäin.
Savolainen näytti myös miten svengaavasti häneltä sujui J. S. Bach. Kaksi sooloviulukappaletta soi vibrafonilla vaivattomasti ja ilmavasti. Yhtä luontevasti hän siirtyi Kärjen Lentävään kalakukkoon – ainoa ongelma tuntui olevan, miten selittää biisin nimi kansainväliselle kuulijakunnalle.
En tiedä, aukeniko Kalakukon resepti eurooppalaisille promoottoreille, mutta Savolainen tavoitti kappaleesta sellaista melankoliaa, josta rallin tunnetuksi tehneelläEsa Pakarisella ei ollut aavistustakaan.
Ulkomaalaiset kuulijat näyttivät vielä sunnuntai-iltapäivällä hämmästyttävän innostuneilta ja energisiltä, kun ottaa huomioon, että heillä oli takanaan monen päivän konserttiannos.
Jazz Finland oli nimittäin kaikkien aikojen suurin suomalaisen jazzin showcase-tapahtuma.
Vaikuttuneita olivat myös norjalaiset Ernst Wiggo Sandbakk ja Björn Willadsen. Sandbakk edustaa Trondheim Jazzfestivalia, Willadsen on journalisti.
Kumpikin kiitti suomalaisen jazzin korkeaa tasoa: laadukasta musiikkia, taitavia muusikoita ja hyviä konsepteja. Erityisesti he kehuivat suomalaisten kykyä improvisoida vapaasti.
Entä oliko Sandbakk jo buukannut bändejä festivaaleilleen?
”Ehkä minun pitäisi ensin keskustella yhtyeiden kanssa ennen kuin kerron niistä julkisuuteen” Sandback naurahti.
Hän suostui kuitenkin kertomaan, mistä hän oli erityisesti pitänyt ja luetteli Ilmiliekki Quartetin, saksofonisti Timo Lassyn ja sitten ”sen erinomaisen pianistin, mikä hänen nimensä nyt olikaan…”
Sanbakk mainitsi myös rumpali Olavi Louhivuoren ja trumpetisti Kalevi Louhivuoren, jonka soundissa Sandbakk sanoi kuulevansa sekä hienoja vaikutteita että ”jotakin täysin omaperäistä”.
Kun puhutaan suomalaisen jazzin viennistä, ei pidä unohtaa itse levykauppa Digeliusta.
Kauppaa ei voi viedä ulkomaille, mutta se houkuttelee jazzista ja kansanmusiikista innostuneita turisteja Suomeen.
Kaupan omistajan Emu Lehtosen mukaan sesonkiaikana, kuten loppukesästä, kaupan päivittäisistä asiakkaista jopa puolet on ulkomaalaisia.