Ajatus ”laulavasta kädestä” syntyi jo tuhat vuotta sitten – nyt suomalainen musiikkikäsine pyrkii maailmalle pelisovelluksena
T-Glove esitellään yleisölle keskiviikkona Slush-tapahtumassa. Sille haetaan kuumeisesti rahoittajia myös Yhdysvalloista.
Nahkainen hanska on Jyväskylän yliopistossa kehitetty uusi musiikkikäsine T-Glove, johon liittyy nyt monenlaisia toiveita: musiikkiopetuksen mullistaja, ennen kokemattoman elektroninen soitin sekä miljoonia kiinnostava viihteellinen musiikkipeli.
”Meillä on tietysti omiin suunnitelmiimme ja testeihimme perustuvat odotuksemme. Mutta T-Gloven käyttötarkoitukset ovat lopulta käyttäjien käsissä”, sanoo Louhivuori.
Käsinettä kehittävään ryhmään kuuluu myös Jukka Louhivuoren poika, trumpetisti ja säveltäjä Kalevi Louhivuori. Pelistä ei voi kertoa vielä kovin yksityiskohtaisesti, sillä neuvottelut ovat yhä kesken.
”Yleisemmin voi sanoa, että peli yrittää syventää musiikillista ymmärrystä ja että sitä voi käyttää jo opiskelun alkeistasolla. Mutta ammattilaisetkin saavat harjoitella pitkiä päiviä pelin mestaritasolle”, kertoo Kalevi Louhivuori.
”Meidän on silti vaikea ennakoida, mihin kaikkeen käsinettä ja pelejä käytetään. Joku saattaa soveltaa niitä tavalla, jota emme ole osanneet edes kuvitella.”
T-GLOVEA esitellään ensi kertaa yleisölle keskiviikkona Slush-tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa. Ensimmäinen erä T-Gloven teollisia prototyyppejä valmistuu näillä näkymin ensi maaliskuussa.
”Suomea pidetään pääomaköyhänä maana, mutta olemme löytäneet täältä iloksemme jo rahoittajia”, sanoo Jukka Louhivuori. Slushista musiikkikäsinettä varten perustettu yhtiö Taction Enterprises hakee tietysti sekä näkyvyyttä että lisärahoitusta.
Kaliforniassa Yhdysvalloissa käsineelle on avannut ovia suomalainen muusikko ja tuottaja Narinder Singh, jolle Kalevi Louhivuori kertoi omasta peli-ideastaan ja musiikkikäsineestä.
Suomessa muun muassa Palefacen ja Redraman kanssa levyttänyt ”Nape” Singh on nyt T-Glovea edelleen kehittelevän Taction-yhtiön toimitusjohtaja ja Louhivuorten ohella yksi sen perustajista ja osakkaista.
”Saimme jo pari isoa sijoittajaehdokasta, mutta sopimusehdot olivat kyseenalaiset. Sanotaan vaikka, että ne eivät olleet ymmärtäneet täysin käsineen koulutuksellista ja humanistista puolta”, kertoo Singh, joka on asunut Los Angelesissa kohta kymmenen vuotta.
Suhteiden luomisessa on auttanut myös Taction-yhtiön taloushallinnosta vastaava Singhin vaimo Autumn Jackson, joka kuuluu Jacksonin suureen musiikkisukuun.
Hänen isänsä on laulaja Jermaine Jackson ja äidinisänsä Motown-levy-yhtiön perustaja, tuottaja ja lauluntekijä Berry Gordy. Edesmennyt setä oli Michael Jackson, joka olisi ollut tietysti täydellinen T-Gloven esittelijä.
”Tuttavuuksista, suhteista ja sukulaisuuksista on tietysti apua, sillä tällä alalla on valtavasti monenlaisia puheillepyrkijöitä ja yrittäjiä”, sanoo Singh.
”Mutta kilpailu on myös niin kovaa, että tuotteen pitää olla poikkeuksellisen kiinnostava.”
T-GLOVEN idea tiivistyy kevyeen käsineeseen, jonka kämmenpuolella on kaksikymmentä kosketukseen herkästi reagoivaa anturia.
Vapaan toisen käden sormilla näppäiltävä tai soitettava T-Glove on silti vain kätevä väline, eikä tietysti soi itsessään. Kaikki sillä tuotetut äänet ovat elektronisia, ja niiden maailma on jo nyt melkein rajaton. Käsine voi korvata yhden soittimen – vaikka pianon, kitaran tai rummut – tai käsineen käyttäjät voivat muodostaa kokonaisen yhtyeen.
Musiikkikasvatukseen erikoistunut Louhivuori havahtui ajatukseen soivasta kädestä runsaat kaksi vuotta sitten, kun meni unenpöpperössä pesemään hampaitaan: ”Katsoin peilistä harjaa pidellyttä kättäni ja kysyin miksi se ei soi.”
Ahaa-elämys ei syntynyt tietysti tyhjästä.
Musiikin kehollisesta oppimisesta kiinnostunut Louhivuori muisti samalla nykyaikaisen nuottikirjoituksen kehittäneen Guido Arezzolaisen ajatuksen ”laulavasta kädestä”. Nyt, tuhat vuotta myöhemmin, käden voisi saada ”laulamaan” oikeasti, sillä siihen olisi tekniset mahdollisuudet.
Louhivuori kertoi välähdyksestä heti kollegalleen, yliopistonopettaja Esa Viirretille, joka oli työskennellyt aikaisemmin pitkään sähköinsinöörinä. ”Muutaman päivän kuluttua meillä oli käsineestä jo ensimmäinen toimiva versio.”
Alkujaan Louhivuori ajatteli käsinettä musiikkikasvatuksen kautta. Kätevä keksintö saattaisi esimerkiksi kannustaa soittamaan ja helpottaa hankalaksi koetun musiikinteorian opiskelua – benediktiinimunkki Guidon käsimallia mukaillen.
”Saimme Tekesiltä ja Jyväskylän yliopistolta lopulta noin puoli miljoonaa käsineen ja sen tietokonesovellusten kehittämiseen. Mutta oivalsimme kymmenen hengen työryhmässä pian muut mahdollisuudet. Ehkä käsinettä voisikin käyttää soittimellisempaan ja ammattimaisempaan tekemiseen, ehkä siitä voisi muokata pelin.”
Sillä tiellä ollaan.
Fakta
Kolme erilaista musiikkikäsinettä
MiMu on pikemminkin käden ja sormien liikkeitä lukeva langaton kaukosäädin kuin käsine. Muusikko voi ohjata sillä tietokonetta ja sen musiikkiohjelmia etäältä tai vaikka liikkeessä.
MiMu on ilmeisesti suunniteltu alkujaan ammattilaisille, sillä yksi maksaa noin 3 000 euroa. Suomalaisen T-Gloven kauppahinnaksi on arvioitu noin 200 euroa.
Kolmas uusi musiikkikäsine on italialaisten suunnittelema Remidi T8, jonka luvataan muuttavan koko käden soittimeksi. Ensi vuonna markkinoille tulevan, kosketukseen perustuvan käsineen ennakkohinta on noin 330 euroa. HS